keskiviikko 3. helmikuuta 2010

Mä vaan söin ja katsoin kun muut nauro.


En ole päässy siis pariin päivään postaa. Olen ollu kipeänä. Kauhea flunssa on iskeny ja en ole päässy lenkkeilee. Isä on syöttäny mulle herkkuja ja ruokaa. Kalorit on kerääntyny muhun ja mä lihon. Vitsit. Onneksi tänään pääsin taas urheilee♥ Mutta koulussa... Mä jouduin syömään. Tiia, Krista ja mä yleensä mennään vessaan ruokailun ajaksi juttelee, meikkaa ja laittelee hiuksia. Noh mä olin just menossa sinne kun Käpynen (opettajamme) tulee sanoo "Hei äläpäs mene Tiian kanssa samaan vessaan! Tule eka syömään!" Se ei kato nähny Kristaa ku se oli jo vessassa. Mä siis jouduin ruokalaan. Istuin siellä yksin ja söin ja söin sitä paskaa. Mä alan ymmärtää miks Krista ei syö. Joo ja nyt te aattelette, että olen anorektikko. Ei se niin mene. Mä vaan laihdutan. Haluan olla laiha, mutta mä haluan kans syödä. Krista on poruukkamme syömättömin. Noh mä siinä sitten söin, ja mä tunsin kuinka ruoka valu alas mun ruokatorvesta ja meinasin oksentaa siihen paikkaan! Kouluruoka on aivan järkyttävää, mutta hoksasin sen taas tänään. En kato ole syöny koulussa kahteen vuoteen. Näkkäriä pari kertaa muuten en. Heitin ruuat liikanopen nähden saaviin ja sain haukut niskaani. Mua alko ärsyttää ja niin tokaisin sille "Vitut". Ei hele se sai raivarin. "Melissa R. Tämä ei tiedä hyvää! Saat varoituksen. Opettajille ei puhuta noin!" Jouduin lupaamaan maat ja taivaat ennenkuin pääsin koputtamaan vessan oveen. Parahiksi Tiia ja Krista oli jo poistunu sieltä ja joku ihme tyttö katto mua peloissaan. Semmosia ne seiskat on. Kieltämättä mä voin olla jonku mielestä pelottava. Aika lailla tumma tää mun pukeutumistyyli, mutta ei se musta nyt pelottavaa tee.



Pimeä alkaa jo tulla, mutta mä en aio tänään pelätä sitä. Mä aion nukkua yöni onnellisena yövaloni ja Nallen kanssa. Laitan yläkerran portaisiin portin, niin Nalle ei pääse alas ja se nukkuu mun kanssa koko yön. Vesikupin tosin kannan kans tänne. Katsotaan huomenna miten sujuu. :3 Mulla on tällä hetkellä itseasiassa aika hyvä fiilis. Söin just jäätelöä ja isän kanssa pelattiin korttia. Tunnelmaa latisti vaan veljen soitto: "Sun mutsis haluaa nähä sun toikkarin" Ei onnistu. Se sais kohtauksen. 6.8 keskiarvo ei ole hyvä, ja se ite oli kauhee nipo koulussa pienenä. Onneks isä ymmärtää mua. Mun vanhemmat on siis eronnu ja mun veli asuu äitillä, mä asun isän kaa tässä pikku rivarissa, jossa on kaks kerrosta.

Hmm mä tahdon uuden luomivärin. Jotain erikoista. Ja irtoripset. Ne on aivan ihania♥


Kattokaa mitä ihanuuksia. Huomaatteko muuten? Mä olen tänään ilosempi, vaikka koulussa olikin toi kauhee välikohtaus. Jäätelö näköjään auttaa mielentilaan. Kenties suklaakin? Ihanaa päivää teille kaikille lukijoille!

~xoxo Melissa

maanantai 1. helmikuuta 2010

I Ate!



Söin söin söin, läskistyn, läskistyn, läskistyn. Mutta mitä väliä olen vain pieni muurahainen, jota kukaan ei huomaa.

Joo, Kristan kanssa tosiaankin lintsattiin ruokailu, mutta ehkei se ollutkaan hyvä juttu. Tunsin nälkä koko päivän, jokin koversi vatsassani, aivan kuin joku olisi syönyt minua. Joten kotiin mentyäni hairahdin, ruokaan, söin! Söin paljon. Kotona oli riisiä ja kanaa. Rakastan sitä. En halua olla anorektikko en halua, haluan, mutten pysty. Mitä väliä mitä muut ajattelee? He eivät huomaa minua. Ja jos liikun tarpeeksi, pysyn yhtä hoikkana kuin muut tytöt, ne poikien suosikit, ne urheilijat. Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan, minua ei heikota! Fyysisesti siis.

Eli jos menisin sählytreeneihin (tietenkin), ja sen jälkeen OIKEIN pitkälle kävelylle koirien kanssa<3

Mutta kaikki muu onki sitten, niin... Joo olen ihastunut! Tulipahan tuokin kerrottua. Hän on meidän luokalla, ei suinkaan se suosituin poika. Vaan yksi vain, hänestä pidän<3 Ollaan tunnettu eskarista, ja aina samalla luokalla, mutten ole vain saanut sanoja suustani. Ja nyt on puoli vuotta aikaa, sillä aika varmasti menemme eri lukioihin. Tavoitteenani on siis saada se kerrotuksi<3

"Without you,
I'm nothing.
With you,
I would be something.

And I hope,
Some day you will see,
That I love you,
more than I love sky.

So please,
See me.
So please,
Love me."

Now I'm lost, and I'm screaming for help




Yksi koulupäivä taas ohi♥

Koulussa oli taas hirveetä. Kaikki vaan tuijotti ja nauro. Hirvee tunne. Tiian kanssa ei menty taaskaan syömään koulussa. Kouluruoka on hirveetä mössöä. Mentiin siis vessaan Tiian kanssa muka laittamaan hiuksia, kun muut laahustivat ruokalaan...

Joka kerta, kun mä kävelen ruokana yläpuolella käytävällä, mä katon alas ruokalaan kaiteen yli. Joka kerta tekis kauheesti mieli vaan hypätä alas siitä. Ajatelkaa; ei tarvis enään kestää mitään tätä kauheeta. Ja samalla se olis vähä niinku marttyyrikuolema. Mähän vihaan ruokaa yli kaiken ja tapan itteni hyppäämällä ruokalaan kaiteen yli yläkerrasta. Haha.

Ei mulla oo oikein nyt mitään asiaa. Enkä jaksa kirjottaa; väsyttää hirveesti.