maanantai 1. helmikuuta 2010

Now I'm lost, and I'm screaming for help




Yksi koulupäivä taas ohi♥

Koulussa oli taas hirveetä. Kaikki vaan tuijotti ja nauro. Hirvee tunne. Tiian kanssa ei menty taaskaan syömään koulussa. Kouluruoka on hirveetä mössöä. Mentiin siis vessaan Tiian kanssa muka laittamaan hiuksia, kun muut laahustivat ruokalaan...

Joka kerta, kun mä kävelen ruokana yläpuolella käytävällä, mä katon alas ruokalaan kaiteen yli. Joka kerta tekis kauheesti mieli vaan hypätä alas siitä. Ajatelkaa; ei tarvis enään kestää mitään tätä kauheeta. Ja samalla se olis vähä niinku marttyyrikuolema. Mähän vihaan ruokaa yli kaiken ja tapan itteni hyppäämällä ruokalaan kaiteen yli yläkerrasta. Haha.

Ei mulla oo oikein nyt mitään asiaa. Enkä jaksa kirjottaa; väsyttää hirveesti.



Ei kommentteja: